Kesähäät

Kesähäävieras palveluksessanne

(Kuvat Face Hunterista)

Sain siis kutsun kesähäihin ja tietenkin aivonystyröitä alkoi heti kutkuttamaan miten sinne pukeutuisin. Olen pukeutujana niin suomalainen, että persoonallisesta tyylistä ja trendien metsästyksestä huolimatta varsinaiset juhla-asut jäävät harmittavan usein kaapin perukoille. Kaikkia ihania vanhoja juhlaleninkejä tulee usein hankittua vanhana kirppareilta, mummon kaapeista ja alennusmyynneistä, mutta juhlan pitää olla varsin iso, että sinne viitsisi laittaa mitään iltapukuhässäköitä päälle. Joukon väripilkkuna olo kuulostaa kenties vastenmieliseltä ja useimmat pelkäävät että se provosoi muita. Taattuun suomalaiseen tyyliin, kukaan ei halua ärsyttää ketään tai varsinkaan antaa vaikutelmaa omasta paremmuudesta.

Toinen seikka lienee se, että usean suominaisen ego ei ole riittävän suuri siihen, että hän pukeutuisi huomiota herättävästi, huomiota herättävän naisellisesti ja ihan turhaan. Vaatii pientä kukkomaisuutta tottumattomalta laittaa päällensä kunnon meikit ja naisellisuutta korostavat vaatteet. Jos olet autuaan tietämätön tästä toisia naisia koskettavasta hankaluudesta, niin olet kyllä satumaisen onnekas ja kehotankin sinua rohkaisemaan kanssasisariasi nauttimaan elämän materiaalisista iloista ja fiiliksistä mitä hyvin pukeutumisesta saa. Vaikka vaatteet ovatkin vain kangasta, saumoja ja leikkauksia, niin parhaimmillaan se on taiteen muoto, vieläpä taiteen jonka näkyvyys on taattu eikä se ole sidottu tiettyyn paikkaan. Vaatteitahan on tapana pitää kaikkialla ja koko ajan. Niin että vaatteet ovat itse asiassa valtavan suuri asia. *Kyynel*.